Pudasjärven luonnonsuojelu­­yhdistys ry:n ja Iijoen suojeluyhdistys ry:n mielipide Aluehallinto­virastolle

Pudasjärven luonnonsuojelu­­­yhdistys ry

Iijoen suojeluyhdistys ry

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Kirjaamo.pohjois@avi.fi

MIELIPIDE

17.4.2020

Viite: Dnro PSAVI/3111/2017

Asia: PVO Vesivoima Oy:lle määrättyjen Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen, Oulu ja Ii.

Hakija: Lapin ELY-keskus.

Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen hakee PVO Vesivoima Oy.lle Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamista. Kalatalousvelvoitteet määrättiin yhtiölle lähes 20 vuotta sen jälkeen, kun se oli sulkenut joen ensimmäisellä voimalaitoksella ja siten estänyt vaelluskalojen pääsyn Iijokeen. Kalatalousvelvoitteet ovat olleet nyt voimassa noin 40 vuotta. Kantelut vanhentuneista velvoitteista oikeuskanslerille ja siitä tehdyn johtopäätöksen ”Nykytila, jossa velvoitteet ovat alimitoitettuja, on käytännössä laiton ja sen korjaamisen ensisijainen vastuu kuuluu kalatalousviranomaiselle” (hakemuksen s.17), tulos on nyt tässä käsiteltävänä. Olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet ja kansalliset ja kansainväliset vaatimukset jokijatkumosta, kalojen vaellusten mahdollistamisesta ja ekologisesta virtaamasta ovat nousseet keskeisiksi tavoitteiksi ja vaatimuksiksi myös rakennetuissa joissa.

Kalaviranomaisen hakemus on kattava ja perusteellinen ja laadittaessa ollut pääosin senhetkisen tiedon mukainen. Hakemusasiakirjojen liitteet antavat hyvän taustan tapahtuneelle ja perusteet hakemukselle velvoitteen muuttamisesta. Hakemusta valmisteltiin vuosia ja se on ollut vireilläkin jo kaksi ja puoli vuotta.

Asiat ovat edenneet myös kuluneina vuosina, ja siksi esitykseen tulevaksi kalatalousvelvoitteeksi esitämme parannuksia, joissa on otettu huomioon muutamia oleellisia seikkoja. Velvoitteen määräämisessä tulee ottaa huomioon, että sen linjauksilla palautetaan ei ainoastaan vaelluskalakantoja vaan vesistöä hyvään saavutettavissa olevaan tilaan. Määrättävän velvoitteen vaikutusten tulee ulottua lähes koko Iijoen vesistöalueelle Posiolle saakka ja asia koskettaa laajaa ihmisjoukkoa aivan kuten ovat koskettaneet joen sulkemisen vaikutuksetkin lähes kuuden vuosikymmenen aikana.

Esitämme yksilöidyt vaatimukset ja niiden perustelut kunkin kalatalousvelvoite-esityksen kohdalla.

Kalaviranomaisen esitys kalatalousvelvoitteiksi:

1. Kalatievelvoite

Luvanhaltijan on suunniteltava ja toteutettava Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten yhteyteen tarkoituksenmukaiset ja toimivat kalatiet sekä alasvaellusreitti ohjausmenetelmineen. Mikäli voimalaitosten vähävetisiin uomiin myöhemmin johdetaan vettä niin, että ne houkuttelevat merkittävässä määrin nousevia vaelluskaloja, on kalatiet rakennettava myös niiden yhteyteen. Iijoen vaelluskalahankkeissa laadittuja kalatiesuunnitelmia voidaan hyödyntää soveltuvin osin. Kalatievelvoite tulee toteuttaa seuraavasti:

a) Kalateiden ja alasvaellusreitin tulee soveltua lohelle ja taimenelle ja ne tulee toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ja alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Luvanhaltijan tulee vastata kalateiden ja alasvaellusreitin toiminnasta, ylläpidosta sekä rakenteiden ja virtaamien säädöstä. Luvanhaltijan tulee luovuttaa maksutta kalateihin ja alasvaellusreittiin tarvittava vesi.

b) Kalatiet tulee mitoittaa niin, että niissä voidaan johtaa vettä vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa. Kalatiestä tulevan veden lisäksi kunkin kalatien alaosaan tulee johtaa kalojen nousun varmistamiseksi houkutusvettä. Rakenteet tulee mitoittaa niin, että houkutusvettä voidaan johtaa kalatiestä tulevan veden lisäksi vähintään 8 kuutiometriä sekunnissa. Kalojen kulku tulee järjestää kullakin padolla tarvittaessa useamman kalatien kautta.

c) Kalateitä ja voimalaitoksia on käytettävä niin, että Raasakan alapuolelle tulevista lohista vähintään 70 % nousee kaikkien viiden voimalaitoksen kalateiden kautta Haapakosken padon yläpuolelle. Tavoite tulee saavuttaa 5 vuoden kuluessa kalateiden valmistumisesta.

d) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain 20.5.–20.10. välisen ajan.

e) Alasvaellusreitti tulee toteuttaa niin, että Haapakosken padon yläpuolelle tulevista lohen ja taimenen vaelluspoikasista vähintään 60 % selviytyy Raasakan voimalaitospadon alapuolelle.

f) Luvanhaltijan on vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta haettava tässä päätöksessä määrätyille kalateille ja muille rakenteille vesilain mukaista rakentamislupaa sekä lupaa aloittaa rakentaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa (valmistelulupa). Ensimmäisen kalatien rakentaminen on aloitettava viipymättä myönnettävän rakentamisluvan ja valmisteluluvan perusteella.

g) Kaikkien kalateiden ja alasvaellusreitin tulee olla rakenteellisesti valmiina ja toiminnassa viimeistään kahden vuoden kuluttua vesirakentamisluvan myöntämisestä.

h) Luvanhaltija vastaa tutkimuksesta ja kehittämisestä kalateiden ja alasvaellusreittien toiminnan parantamiseksi. Tähän käytettävä rahamäärä tulee olla vuosittain vähintään 150 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona elinkustannusindeksillä vuosittain tarkistettuna.


Vaatimus: Iijoen vähävetisten vanhojen uomien käyttöönotto vaellusyhteyden ja jokijatkumon muodostamisessa tulee olla ensisijainen tai samanarvoinen toimenpide voimalaitosten yhteyteen rakennettavien kalateiden kanssa. Vanhojen uomien säännöstelypadoille tulee tehdä luonnonmukaiset ohitusuomat. Luonnonuomien kautta on johdettava ekologinen virtaama, joka mahdollistaa luonnonuomaan ympärivuotisen virtaaman ja mahdollistamaan niiden käytön lisääntymis- ja poikastuotantoalueina. Kun luonnonuomissa on riittävä ekologinen virtaama, vähintään 12 % Iijoen keskivirtaamasta, voi laitosten yhteydessä olevien kalateiden käyttöaika olla rajoitettu, mutta sen on kuitenkin oltava toiminnassa jo noin vapusta alkaen. Vaellusreitin täytyy toimia myös muille kaloille kuin lohelle ja taimenelle.

Perustelu: Iijoen voimalaitosten rakentamisen yhteydessä koskipinta-alaa poistui käytöstä yli 800 hehtaaria. Vanhojen uomien käyttöönotolla (pohjapatojen purkaminen ja elinympäristön kunnostaminen kutu- ja poikastuotantoalueiksi) saadaan satoja hehtaareja palautettua koskipinta-alaa, joka korvaa osittain kohdassa 5. tarkoitettuja kunnostuksia. LUKE:n selvityksessä vuodelta 2016 (kappale 4.3) on selvitetty Raasakan vanhan uoman käyttöönottoa ja sen poikkeuksellisen suurta merkitystä koko Iijoen vesistön lohen ja muiden vaelluskalojen poikastuotannolle. Kun vaellusreitti Iijoen yläosille tehdään kokonaan tätä kautta, merkitys kasvaa entisestään Maalismaan vanhan uoman ja ylempien voimaloiden säännöstelyuomien kunnostuksella. Säännöstelypatojen ohitusuomien kautta pääsevät liikkumaan vesistössä myös muut kalalajit kuin lohi ja taimen ja ohitusuomat voivat toimia myös lisääntymis- ja poikasalueina.

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola on esitellyt mm. 26.2.2020 Iissä pidetyssä tilaisuudessa Iijoen luonnonuomien käytön mahdollisuuksia vaelluskalojen palauttamisessa.

Ekologinen virtaama luonnonuomissa mahdollistaa jatkuvan vaelluksen ja ns. jojo-ilmiö poistuu. Siinä laitosten mahdollinen yöaikainen 0-virtaama saa esimerkiksi lohet palaamaan joesta takaisin merelle ja niiden nousuhalukkuus heikkenee. Myös alasvaelluksessa on tärkeää jatkuva virtaama.

EU komissio on vuonna 2019 antanut Suomelle palautetta vesienhoidosta ja suositellut vesivoimalaitosten lupien tarkastelua vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden toteutumiseksi ekologisten virtaamien, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta. Teoriassa olisi jopa mahdollista saavuttaa nämä tavoitteet kyseisillä toimilla ennen kolmannen vesienhoitokauden loppua vuonna 2027 Iijoen alaosalla ja saavuttaa hyvä ekologinen tila.

2. Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide

Luvanhaltijan on tehtävä selvitys Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten vähävetisten uomien vesittämisestä ja kunnostamisesta vaelluskalojen poikastuotantoon soveltuviksi. Selvitys on liitettävä lupaehtojen tarkistamishakemukseen.

Vaatimus: Tämä kohta voidaan jättää pois, kun toimenpide liitetään ensimmäiseen kohtaan.

Perustelu: Edellä luetellut perustelut puoltavat tämän kohdan ottamista velvoitemuutoksen kalankulun keskeiseksi keinoksi. Jos tämä selvitys teetetään vasta siihen mennessä, kun lainvoimaisesta velvoitepäätöksestä on kulunut 10 vuotta, on jälleen menetetty sen verran aikaa ja saavuttamatta kalojen ja muiden vesieliöiden vapaata liikkumista vesistössä.

3. Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide

Luvanhaltijan on siirrettävä vuosittain 60 000 sukukypsää nahkiaista Raasakan yläpuolelle Iijoen vesistöalueelle.

Nahkiaiselle soveltuvat talvehtimis-, kutu- ja poikastuotantoalueet on selvitettävä 3 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvitys on toimitettava välittömästi sen valmistuttua tiedoksi kalatalousviranomaiselle ylisiirtovelvoitteen kohdentamisen arvioimiseksi ja liitettävä lupaehtojen tarkistamishakemukseen.

Mikäli tarkkailusta, selvityksistä tai muuten saatavat tiedot antavat aihetta, voidaan nahkiaiset tai osa niistä tuloksellisuuden parantamiseksi tai varmistamiseksi siirtää Kiiminkijokeen, Olhavanjokeen tai johonkin niiden välisellä alueella sijaitsevaan jokeen tai puroon. Samoin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, että siirtoja Iijoen vesistöön ei voida tehdä.

Vaatimus: Nahkiaisten nousu mahdollistetaan myös luonnonuomien kautta, mutta ylisiirtoja jatketaan toistaiseksi.

Perustelu: Nahkiaissaaliit ovat vähentyneet Iijoella sen jälkeen, kun ylisiirrot on aloitettu. Vasta noin kymmenen vuotta sitten tuli mahdolliseksi nahkiaisten ylisiirrot Haapakosken yläpuoliselle alueelle. Nahkiaisia on löydetty monista paikoista ylävirralta saalishaukien vatsoista. Myös nahkiaisen vaellus ylävirtaan tulee mahdolliseksi, kun luonnonuomien kautta mahdollistetaan kalojen kulku.

4. Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide

Luvanhaltijan on suunniteltava ja toteuttava lohen ja meritaimenen ylisiirto Raasakan voimalaitoksen alapuolelta voimalaitosten yläpuolisille kunkin lajin poikastuotantoon soveltuville alueille.

a) Iijoen vesistöalueelle pääuomaan ja sivujokiin tulee siirtää kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona vuosittain 800 lohta, joista naaraita vähintään 50 %. Ylisiirtopyynnillä tulee pyrkiä saamaan meri-iältään ja nousuajankohdaltaan luontaisesti vaihteleva emokalasto.

b) Iijoen vesistöalueen sivujokiin tulee siirtää kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona vuosittain 300 meritaimenta.

c) Lohen ja meritaimenen ylisiirrot tulee aloittaa viipymättä päätöksen tultua lainvoimaiseksi, ja niiden kestosta päätetään lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä.

5. Kalataloudellinen kunnostus

Luvanhaltijan on kunnostettava voimalaitosrakentamisen vuoksi tuhoutuneita alueita korvaavia lohelle ja meritaimenelle soveltuvia kutu- ja poikastuotantoalueita kalatalousviranomaisen hyväksymissä kohteissa. Kunnostamiseen on käytettävä keskimäärin 30 000 euroa vuodessa.

Vaatimus: Kunnostamisen on käytettävä vähintään 80 000 € vuodessa.

Perustelu: Voimalaitosten takia Iijoelta on poistunut koskien tuotantopinta-alaa yli 800 ha. Kun voimalaitosten vähävetiset luonnonuomat kunnostetaan ja vesitetään, saadaan osa takaisin. Jää kuitenkin arviolta 500 ha kompensoitavaa koskipinta-alaa. Jos esittämällämme summalla kunnostetaan noin neljä koskihehtaaria vuodessa, kuluu kuitenkin vielä noin 125 vuotta, että menetetty pinta-ala on kompensoitu.

6. Istutusvelvoite

a) Iijoen vesistöalueen poikastuotantoalueille on tehtävä lohen ja meritaimenen kotiutusistutuksia. Vuosittain on istutettava yhteensä 800 000 yksivuotiasta lohen ja 160 000 yksivuotiasta meritaimenen jokipoikasta. Istutuksissa on käytettävä Iijoen kantaa olevia poikasia. Kotiutusistutusten toimeenpano tulee aloittaa heti seuraavassa kalanviljelyn tuotantokierrossa muutoshakemuksen tultua ratkaistuksi.

b) Mereen Iijoen suualueelle on istutettava vuosittain 1 334 000 yksikesäistä, keskipituudeltaan vähintään 10 senttimetrin mittaista vaellussiian poikasta. Poikasten keskimääräisen kuntokertoimen on oltava vähintään 0,6, eikä alle 9 senttimetrin mittaisia poikasia hyväksytä velvoitteeksi. Istutuksissa on käytettävä Iijoen kantaa olevia poikasia.

c) Mereen Iijoen suualueelle on istutettava vuosittain 340 000 lohen kaksivuotiasta vähintään 14 senttimetrin sekä 31 000 meritaimenen kaksivuotiasta vähintään 18 senttimetrin mittaista vaelluspoikasta. Istutuksissa on käytettävä Iijoen kantaa olevia poikasia.

d) Raasakan voimalaitoksen yläpuoliselle, korkeimman hallinto-oikeuden 3.10.1980 antaman päätöksen numero 5203 lupamääräyksessä 2 määritetylle vesialueelle on velvoitteen toteuttamissuunnitelmassa tarkemmin määrättävällä tavalla istutettava vuosittain 5 000 kg pyyntikokoista kirjolohta ja 7 500 kg vähintään 40 senttimetrin mittaista Iijoen kantaa olevaa meritaimenta.

e) Istukkaiden menestymisestä ja istutusten tuloksellisuudesta on jatkuvasti huolehdittava ottamalla käyttöön uusimpien tutkimustulosten ja ohjeistusten mukaiset kasvatusmenetelmät ja istutuskäytännöt siten, kuin velvoitteen toteuttamissuunnitelmassa määrätään.

Velvoitteen toteuttamistapaa, kuten istutettavaa kalalajia, kalakantaa, ikäryhmää, kokoa ja istutuspaikkaa voidaan muuttaa toimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi tai varmistamiseksi tai velvoite voidaan toteuttaa muuna, istutusta korvaavana toimenpiteenä, mikäli tarkkailun tulokset tai muut tiedot antavat siihen aihetta. Muutoksista päätetään sopimalla kalatalousviranomaisen ja velvoitteenhaltijan kesken, ja niistä on ennen sopimista kuultava asianomaista kalastusaluetta. Mikäli velvoitteenhaltija ja kalatalousviranomainen eivät pääse yksimielisyyteen velvoitteen muutoksista, velvoitteenhaltijan on saatettava asia lupaviranomaisen ratkaistavaksi.

Vaatimus: Iijoen vaellussiialle on määrättävä istutusvelvoite jokialueelle. Kirjolohi on jätettävä istutusvelvoitteesta pois.

Perustelu: Nykyisessä istutusvelvoitteessa on jokialueelle istutettava 650 000 1-kesäistä sisävesisiikaa. Jo 1990-luvun alussa todettiin, ettei vaellussiian kompensointi jokialueella sisävesisiialla tuottanut tulosta, ja siikaistutukset on korvattu nykyisin muilla lajeilla. Kuten hakemuksessakin todetaan, vaellussiiat kasvoivat merellä, mutta tarvittavaa ravintovaraa sisävesisiikojen kasvulle ei jokialueella ollut. Siiat kävivät vain joessa vain kudulla. Niiden taloudellinen saalismerkitys oli erittäin suuri jokialueella. Siikamenetystä ei ole myöskään korvattu kertakaikkisesti vahingonkärsijöille. Vaellussiian jättäminen pois velvoitteesta on niin iso kysymys, ettei sitä voida sivuuttaa ilman laajaa keskustelua. On ymmärrettävää, että teknisten kalateiden tilanteessa siian palauttaminen olisikin vaikeaa, ellei mahdotonta, mutta luonnonuomien käyttöönotto mahdollistaa myös uhanalaisen vaellussian palauttamisen jokialueelle. Koko Pohjanlahden vaellussiian kannalta Iijoen oman vaellussiikakannan palauttamien luonnonkiertoon on merkittävä asia. Vaellussiiat voidaan istuttaa vastakuoriutuneina, kun selvitetään niiden alasvaelluksen onnistuminen. Tämä voitaneen selvittää värimerkinnöin.

Kirjolohi on vieraslaji. Suomen vieraslajistrategian mukaan on suhtauduttava erityisen huolella kirjolohien istuttamiseen taimen/lohivesiin. Ei ole enää siinä vaiheessa järkevää, kun muita alkuperäisiä lohikaloja palautetaan alueelle poikasistutuksin, emokalasiirroin ja luonnonlisääntymisen avulla, istuttaa vieraslaji kirjolohta sekaan. Vaikka sen lisääntyminen Suomessa on toistaiseksi ollut satunnaista, vesien lämpenemisen myötä se voi olla mahdollista lähitulevaisuudessa.

7. Kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma

Luvanhaltijan on laadittava enintään 5 vuoden välein velvoitteen toteuttamissuunnitelma (vesilaki 3:15 §) kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelmaan on sisällytettävä edellä lupamääräyksissä 3–6 määrätyt toimenpiteet.

8. Velvoitetarkkailu

Luvanhaltijan on tarkkailtava kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla kalateiden ja alasvaellusreitin toimivuutta, ylisiirtojen ja istutusten tuloksellisuutta, luonnonpoikastuotantoa sekä toimenpiteiden vaikutusta kalastukseen. Osana tarkkailua on selvitettävä Iijokeen nousevan nahkiaiskannan koko, ylisiirtoalueen toukkatuotanto sekä joesta mereen vaeltavien nuorten nahkiaisten määrä ja niille aiheutuvat vaellustappiot voimalaitoksissa ja patoaltailla. Aineisto on kerättävä usealta vuodelta ja liitettävä muun tarkkailuaineiston ohella lupaehtojen tarkistamishakemukseen.

9. Lupaehtojen tarkistaminen

Luvanhaltijan on jätettävä hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi 10 vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkistamisen yhteydessä arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa määrättyjen toimenpiteiden vaikutus ja annetaan tarvittavat määräykset jatkotoimenpiteistä. Samassa yhteydessä voidaan antaa myös Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten vähävetisten uomien vesittämiseksi ja kunnostamiseksi tarvittavat määräykset sekä säännöstely- ja voimalaitospatoihin tarvittavia lisäkalateitä koskevat määräykset.

Vaatimus: Ensimmäisessä vaiheessa tehdään vaellusreitti luonnonuomien kautta, mikä on huomioitava tässä kohdassa.

Muuta:

Iijoen vesistön merellisten vaelluskalojen nousualueen vaelluskaloista riippuvaiset jokihelmisimpukkakannat tarvitsevat lohen ja meritaimenen palautumisen mahdollisimman pian, sillä niiden lisääntyminen on käytännössä loppunut lähes 60 vuotta sitten joen sulkemiseen.