Iijoki – pohjoisen joen voittamaton kauneus

Suomi-neidon vyötäisillä, Oulun läänissä Taivalkosken ja Pudasjärven halki virtaa vapaa Iijoki.


Iijoki on niin luonnoltaan kuin kulttuuriltaan monipuolinen retkikohde, ammennettava ei lopu yhteen tai edes vuosikymmenten käynteihin. Virtaavalla vedellä on ihmismieleen vielä erityisempi vaikutus kuin seisovalla vedellä. Sisämaan suuria virtavesistöjä ei ole juuri enää vapaana, koska ne on pääosin valjastettu. Satojen kilometrien vapaa Iijoki soveltuu erinomaisesti jokiretkeilyyn soutaen ja meloen. Iijoen erityisyys suurten jokien luokassa on se, ettei sinne tuleminen vaadi erityisvarusteita tai osaamista. Silti se tarjoaa haastetta kokeneellekin melojalle ja soutajalle, koskista löytyy sekä helpot että vaikeat reitit. Koskia on paljon, lähes 200 km:n matkalla noin sata koskea ja nivaa, mutta ne eivät ole jyrkkiä ja syviä, vaan melko matalia ja usein pitkiä.

Iijoki on ollut vuosituhansia kulkureitti sisämaan ja rannikon välillä. Iijoki on luonnontilainen joki, jossa erämaiset jokivarret ja vanha ja uusi kulttuurimaisema vaihtelevat. Tämän päivän lisäksi entiset niitty-, uitto- ja lohenpyyntikulttuuri, paikallinen taide, Kalle Päätalo, ja monta muuta jokivarren vanhaa perinnettä ovat vahvasti läsnä Iijoella.Iijoella voi nähdä ja kokea koko boreaalisen jokiluonnon kirjon ja pienen joen kehittymisen suurjoeksi alkaen Koillismaan vaaramaiseman vauhdikkaista koskista Iijoen alaosan leveisiin suvantoihin. Iijoki virtaa halki erämaisten asumattomien metsien, tutustuttaen matkalaisen sen vanhaan ja uuteen asutuskulttuuriin ja ikiaikaisiin ja nykyisiin elinkeinoihin ja elämäntapoihin.

Iijokivarteen on Iijoen ympäristönhoito-ohjelman avulla rakennettu rantautumis- ja taukopaikkoja 1990-luvun puolivälistä lähtien. Taivalkosken Jokijärvellä, Kalle Päätalon kotitalon naapurissa oleva Saijan lomakartano tarjoaa monenlaista opas- ja välinevuokrausta. Taivalkosken kunta vuokraa mm. kanootteja ja Taivalkosken melojat ry. järjestää koulutusta. Taivalkoskella Iijoessa on Pohjoismaiden monipuolisin melontakeskus, jossa järjestetään kursseja, leirejä ja kilpailuja. Iijoen erämelojat vuokraavat kanootteja ja kajakkeja Pudasjärvellä. Pudasjärven ja Taivalkosken alueilla on runsaasti luontomatkailuun liittyvää palveluntarjontaa, esimerkiksi Syöte, Syötteen kansallispuisto, Taivalvaaran hiihtokeskus, Hotelli Herkko ja runsaasti mökkimajoitusta. Iijoen koskiluokkakartoitus on tehty 1990-luvulla. Iijoelta vielä puuttuu yhtenäinen jokikartta kalastajille ja jokiretkeilijöille.

Iijoki ja sen kymmenet sivujoet ovat suosittuja jokiretkeilyjokia omatoimisten kalastajien ja melojien parissa. Iijoki on lähellä, mutta siellä pääsee kauas kaikesta, niin halutessaan. Suomen vyötäisiä ei voi ohittaa ajamatta Iijoen yli mennen tullen.

Mahdollisuus kokea Iijoki – Iijokisoutu®

Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Jokijärveltä Saijan lomakylästä. Soutu jatkuu Iijokea Taivalkosken kirkonkylään, jatkuu jokivarren kylien halki Pudasjärvelle ja päättyy siellä Kipinän kylään viiden päivän kuluttua, jossa retki huipentuu Iijoen suurimman kosken, Tohon laskuun. Iijokisoutu ajoittuu heinäkuun ensimmäiselle viikolle, tänä vuonna 4.7-9.7.2016 Iijokisoutu soudetaan ja melotaan koskenlukutaitoisten perämiesten ja kokeneiden melojien johdolla. Jokea lasketaan 160 km läheisessä kosketuksessa veteen, ilman moottoreita. Se on Suomen pisin jokisoutu, niin kilometreiltään kuin ajalliselta kestoltaankin. Perinteinen jokisoutu ja melonta yhdistyvät sujuvaksi ja turvalliseksi tapahtumaksi. Iijokisoutu sopii kaikenlaisille ihmisille, mukana on ollut vauvoja, yli 80-vuotiaita ja liikuntarajoitteisia. Nähtävää on paljon, sillä soutu ajoittuu keskikesälle, jolloin jokiluonto on kauneimmillaan ja runsaimmillaan.

Iijokisoutua on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1983 lähtien. Viiden- kuuden päivän mittaiseen tapahtumaan voi osallistua koko ajaksi tai vaikka vain päiväksi. Soutu on luontoretki, ei kilpailu. Iijokisoudussa on vuosittain 200-300 soutajaa ja melojaa. Jokiveneitä matkaan Jokijärveltä lähtee noin 30, kajakkeja ja kanootteja 30- 50. Mukaan voi tulla omalla veneellä, kajakilla tai kanootilla tai varata paikan järjestäjien veneistä. Tapahtuman järjestäjällä, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksellä on yhdeksän omaa jokivenettä ja lisäksi järjestäjät tuovat soutuun omia jokiveneitä.

Monet ovat osallistuneet Iijokisoutuun kymmeniä kertoja, ja monille se on paras tapa aloittaa kesäloma. Viikon aikana muu maailma jää taakse ja unohtuu, on vain joki ja siellä mukana kulkevat ihmiset. Siksi irtautuminen kaikesta muusta onnistuu Iijokisoudussa.

Viiden päivän jokiretkeläisille on järjestetty ruokailut, yöpymiset, saunat, kuljetukset ja muu ohjelma. Nämä palvelut on tilattu paikallisilta yrittäjiltä ja yhdistyksiltä. Iijoki retkikohteena edistää kestävää matkailua, luonnon tuntemista, ottaa huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat paikallisuutta suosien.

Tapahtumalla halutaan ylläpitää perinteistä joella liikkumisen taitoa ilman moottoreita, soutaen ja sauvoen. Iijoella on saatu ylläpidettyä elävästi perinteisiä jokiveneen perämiehen taitoja ja uusia, nuoria perämiehiä on kasvanut vuosien aikana. Kaikille, jotka haluavat kokea jokiveneilyn kiehtovuuden, on haluttu antaa siihen mahdollisuus. Mukana on joka vuosi myös ensikertalaisia, niin, melojia kuin soutajia, joiden opastuksesta kokeneet melojat ja soutajat huolehtivat.

Puuveneet ovat paikallisten tekijöiden valmistamia. Veneet tervataan vuosittain itse poltetulla tervalla, jota myös myydään pienissä purkeissa rohdoksi kaikkiin vaivoihin. Tauko- ja yöpymispaikoilla on tarjolla suomalaista ja paikallista ruokaa, savulahnaa, jankkia, talkkunaa, riistaruokaa, leipäjuustoa. Iltatapahtumissa on laaja kirjo; niissä voidaan esitellä paikallista taidetta, näytelmiä, musiikkia, runoja tai puheita tai esitelmiä paikallisista ajankohtaisista asioista jne. Perinteikäs, mutta edelleen toimiva Jalavan kauppa ja museo vuodelta 1883 Taivalkoskella on soutajien ruokailu- ja majoituspaikka, jossa myös pidetään illanviettoja. Jalavan kaupan kuuluisat rytisauvat ja "uskovaisten pastillit" ovat kaupan omassa pajassa valmistettuja. Jalavan kaupasta voi ostaa myös esim. nahkavartiset kumiteräsaappaat, pussihousut ja sarkalyyssin! Sillä vaatetuksella kelpaa eläytyä vaikka entisen uittomiehen rooliin soutua jatkaessa.

Iijokijoudussa poiketaan kahden paikallisen taiteilijan kohteessa. Ite-taiteilija Eero Räisäsen Eeteni on huomattava patsaspuisto Iijokivarressa. Taiteilija Paavo Ahosen ateljeessa voi poiketa viimeisenä soutupäivänä Petäjäkankaan pysähdyspaikalla.

Iijokisoutu yhdistää soutajat ja jokivarren kyläläiset ja ylläpitää kyläseurojen toimintaa. Se vahvistaa myös kyläseurojen identiteettiä, oman kulttuurin ja osaamisen arvostusta. Soudun iltatilaisuuksiin osallistuu satoja kyläläisiä. Soututanssit keräävät erityisen runsaasti väkeä.

Iijoelle tulevat ihmiset kohdataan ihmisinä, jotka ovat tulleet virkistäytymään ja nauttimaan joesta. Tärkeää on, että he saavat elämyksellisen ja virkistävän kokemuksen. Aito, kiireetön, luonnonläheinen ja turvallinen, mutta seikkailunomainen tapahtuma on se, mitä Iijoki tarjoaa.

Iijoen satojen kilometrien virta on vielä olemassa paikallisten ihmisten vuosikymmenten puolustuksen tuloksena. Ilman sitä Iijoki olisi todennäköisesti rakennettu ja allastettu loppuun saakka. Nyt joen alaosalla on 50 km:n matkalla viisi joen sulkevaa voimalaitosta. Jokivarren ihmiset rakastavat jokeaan, koska sen eteen on tehty paljon työtä. Samasta syystä Iijoelle on syntynyt kulttuuri, joka ottaa vierailijat vastaan lämmöllä ja vieraanvaraisuudella. Iijokisoudun teema nykyisin on Rakkaudesta Iijokeen.

Vaikka soutu on retkitapahtuma, soudulla on ollut historiansa aikana erilaisia teemoja. Alkuperäinen teema oli Iijoen jatkorakentamisen estäminen. Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen 1987 uudeksi tavoitteeksi otettiin "Nousukala Iijokeen". Tavoite oli, että uittoperatut sivujoet kunnostetaan ja Iijoen omat vaelluskalakannat palautetaan takaisin jokeen. Nyt Iijoen sivujoet on kunnostettu uiton jäljiltä. Meneillään on koko jokivarren "Vaelluskalat palaavat Iijokeen" ja alkamassa on ”Iijoen kalatiet” –hanke. Lohen ja meritaimenen kotiutus Iijokeen on käynnistynyt 8 vuotta sitten ja ensimmäiset lohen ylisiirrot jokeen on tehty vuonna 2009. Ensimmäiset luonnossa syntyneet lohenpoikaset löydettiin kesällä 2010; ylisiirretyt lohet olivat päässeet kutemaan vanhassa kotijoessaan lähes puolen vuosisadan tauon jälkeen! Iijoki on vähitellen palaamassa takaisin oikeaksi lohijoeksi.

Kalassa Iijoen vesillä!

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksissa ”Suomi kalastaa” Iijoki on todettu kerta toisensa perään yhdeksi Suomen suosituimmista kalastusalueista. Iijoen pääuoman lisäksi vesistöalueella on yli 800 km sivujokia, joiden harjukset, taimenet ja hauet vetävät puoleensa kalastajia ympäri Suomen. Iijoen alueella omaa rauhaa hakeva kalastaja voi mukavasti yhdistää vesillä kulkemisen ja kalastuksen hienoksi retkeksi, jossa muonituksen voi melko huoletta jättää sen varaan, että joki antaa evään. Suosituimmat alueet ovat Taivalkoskella koskikalastusalue, Pudasjärvellä Kipinän kosket, Jaaskamonkosket ja Livojoen yläosa.