Iijoki

Kuvia Iijoelta. Lehmiä kesälaitumella perinnemaisemassa, metsäinen jokiranta kesäillassa, näkymä Jurmunlammen hiekkatörmältä lammelle.

pohjoisen joen voittamaton kauneus

Suomi-neidon vyötäisillä, Oulun läänissä Taivalkosken ja Pudasjärven halki virtaa vapaa Iijoki.

Iijoki on niin luonnoltaan kuin kulttuuriltaan monipuolinen retkikohde, ammennettava ei lopu yhteen tai edes vuosikymmenten käynteihin. Virtaavalla vedellä on ihmismieleen vielä erityisempi vaikutus kuin seisovalla vedellä. Sisämaan suuria virtavesistöjä ei ole juuri enää vapaana, koska ne on pääosin valjastettu. Satojen kilometrien vapaa Iijoki soveltuu erinomaisesti jokiretkeilyyn soutaen ja meloen. Iijoen erityisyys suurten jokien luokassa on se, ettei sinne tuleminen vaadi erityisvarusteita tai osaamista. Silti se tarjoaa haastetta kokeneellekin melojalle ja soutajalle, koskista löytyy sekä helpot että vaikeat reitit. Koskia on paljon, lähes 200 kilometrin matkalla noin sata koskea ja nivaa, mutta ne eivät ole jyrkkiä ja syviä, vaan melko matalia ja usein pitkiä.

Iijoki on ollut vuosituhansia kulkureitti sisämaan ja rannikon välillä. Iijoki on luonnontilainen joki, jossa erämaiset jokivarret ja vanha ja uusi kulttuurimaisema vaihtelevat. Tämän päivän lisäksi entiset niitty-, uitto- ja lohenpyyntikulttuuri, paikallinen taide, Kalle Päätalo ja monta muuta jokivarren vanhaa perinnettä ovat vahvasti läsnä Iijoella. Iijoella voi nähdä ja kokea koko boreaalisen jokiluonnon kirjon, ja pienen joen kehittymisen suurjoeksi alkaen Koillismaan vaaramaiseman vauhdikkaista koskista Iijoen alaosan leveisiin suvantoihin. Iijoki virtaa halki erämaisten asumattomien metsien tutustuttaen matkalaisen sen vanhaan ja uuteen asutuskulttuuriin ja ikiaikaisiin ja nykyisiin elinkeinoihin ja elämäntapoihin.


Kuvassa soutupäällikkö Pirtsi Luhta laskee Iijoella koskea jokiveneen peränpitäjänä.

Iijokisoutu® - Mahdollisuus kokea Iijoki

Iijokisoutua® on järjestetty vuodesta 1983 lähtien.

Iijokisoutu ajoittuu heinäkuun ensimmäiselle viikolle ja vesille lähdetään Taivalkosken Jokijärveltä Saijan lomakylästä. Iijokisoutu ei ole kilpailu, vaan retki, jossa on aikaa nauttia joesta ja yhdessäolosta. Nähtävää on paljon, sillä soutu ajoittuu keskikesälle, jolloin jokiluonto on kauneimmillaan ja runsaimmillaan. Monet ovat osallistuneet Iijokisoutuun kymmeniä kertoja, ja se on erinomainen tapa aloittaa kesäloma. Soudun aikana muu maailma jää taakse ja unohtuu, on vain joki ja siellä mukana kulkevat ihmiset. Siksi irtautuminen kaikesta muusta onnistuu Iijokisoudussa.

Iijokisoudussa liikutaan soutaen ja meloen koskenlukutaitoisten perämiesten ja melojien johdolla. Perinteinen jokisoutu tervatuilla puuveneillä ja melonta kajakilla tai kanootilla yhdistyvät sujuvaksi tapahtumaksi. Mukana on joka vuosi myös ensikertalaisia, joiden opastuksesta kokeneet soutajat huolehtivat.

Tapahtumaan voi osallistua koko ajaksi tai vaikka vain päiväksi. Mukaan voi tulla omalla veneellä, kajakilla tai kanootilla tai varata paikan järjestäjien veneistä. Tapahtuman järjestäjällä, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksellä on yksitoista omaa jokivenettä. Veneemme ovat Unescon aineettomaan maailmanperintöön kuuluvia puisia limisaumaveneitä ja ne ovat paikallisten tekijöiden valmistamia. Veneet huolletaan ja tervataan vuosittain itse poltetulla tervalla.

Jokiretkeläisille on järjestetty ruokailut, yöpymiset, saunat, kuljetukset ja muu ohjelma. Nämä palvelut on tilattu paikallisilta yrittäjiltä ja yhdistyksiltä. Majoituksen ja ruokailut osallistujat maksavat itse. Tauko- ja yöpymispaikoilla on tarjolla mahdollisimman paljon paikallista ruokaa.


Kuvassa Iijokisoutu-tapahtuman perinteiset jokiveneet Saijan lomakartanon venerannassa odottamassa seuraavan aamun lähtöä kesäillan auringossa.

Virtavesien puolustamista vuosikymmenten ajan

Iijoen satojen kilometrien vapaa virta on edelleen olemassa paikallisten ihmisten vuosikymmenten puolustuksen tuloksena. Ilman sitä Iijoki olisi todennäköisesti rakennettu ja allastettu yläosalle saakka. Nyt vain joen alaosalla on 50 kilometrin matkalla viisi joen sulkevaa voimalaitosta. Jokivarren ihmiset rakastavat jokeaan, koska sen suojelun eteen on tehty paljon työtä. Iijoen keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulailla ja se on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Iijokisoudun teema nykyisin on Rakkaudesta Iijokeen. Alkuperäinen tavoite 1980-luvulla oli Iijoen jatkorakentamisen estäminen. Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen 1987 uudeksi tavoitteeksi otettiin "Nousukala Iijokeen". Tavoite oli, että uittoperatut sivujoet kunnostetaan ja Iijoen omat vaelluskalakannat palautetaan takaisin jokeen. Nyt Iijoen sivujoet on pääosin kunnostettu uiton jäljiltä.

Tämän hetken tärkein asia on saada joen rakentajalle, Pohjolan Voima Oy:lle velvoitteeksi toimivien kalaväylien rakentaminen alaosan viiteen voimalaitokseen. Iijoki on ainoa Suomen rakennetuista joista, jonka alkuperäiset vaelluskalakannat, lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ovat tallessa ja palautettavissa kotijokeensa.

Lohen ja meritaimenen kotiutus Iijokeen on käynnistynyt toistakymmentä vuotta sitten ja ensimmäiset lohen ylisiirrot jokeen on tehty vuonna 2009. Iijoki on vähitellen palaamassa takaisin oikeaksi lohijoeksi. Mutta paljon vaikuttamistyötä tarvitaan vielä, siksi Iijokisoutu jatkaa perinnettään. Vaelluskalojen palauttamisella on myös suuri merkitys Iijoen vesistön kymmenille jokihelmisimpukka- eli raakkuvirroille. Ilman lohta ja taimenta raakut kuolevat sukupuuttoon. Iijokisoudussa on mukana kaksi kaksi raakkuasintuntijaa!

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry on koonnut Iijoen suojelun historia – puoli vuosisataa otsikoissa -nimisen näyttelyn, joka oli kesän 2023 esillä Pudasjärven kirjastossa.